Astrid Thorsin yritys

RKP jatkaa valitsemallaan tiellä itsepäisesti, vaikka se veisi syvälle suohon. Astrid Thors on taas vauhdissa ja tällä kerralla: “maahanmuutosta vastaava ministeri Astrid Thors (r) sanoo, että (mamujen) koulutuksen laajentamiseen pitää saada työnantajat mukaan. Tämä on hänestä  “poliittisen väännön vaikeimpia kohtia”. “Ei kaikki voi olla yhteiskunnan vastuulla.”"

Astrid olisikin nyt pikaisesti pysäytettävä. Toivon, että politiikassamme vaikuttavat henkilöt ottaisivat asiakseen näiden kaikista typerimpien ehdotusten ja/tai ministerien torpedoinnin. Suhteellisen erikoisia ehdotuksia ja niiden epämääräisiä perusteluja tulee valtionjohdoltamme tasaisena virtana. Yksityisten kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat, varsinkin vaalien välissä, hyvinkin rajalliset. Sen sijaan poliittiseen elämään pitäisi saada keskustelua, edes silloin, kun ehdotus/ehdottaja on typerä.

Kun keskustelua on viime aikoina viritelty, ovat sekä Vanhanen että Wallin kiirehtineet tukkimaan suita ja määräilemään keskustelusta ja niistä asioista joista ei mielellään keskusteltaisi. Kansalaisten tulisikin kiinnittää enemmän huomiota poliitikkojemme tekemisiin ja seuraavissa vaaleissa vaikuttaa siihen, ketkä niitä päätöksiä jatkossa tekevät. Tosin kaikkia ei politiikka kiinnosta ja jotkut äänestävät mielikuvien mukaan, joten todellista muutosta on vaikea saavuttaa. Tällä hetkellä varsinkin RKP:n linjaukset ovat kuitenkin sitä luokkaa, että ne toivottavasti muistetaan pitkään ja se toivoakseni näkyy RKP:n kannatuksen vähenemisenä. Maahanmuttolakiahan ollaan muuttamassa väljempään suuntaan juurikin tämän samaisen Astrid Thorsin toimesta. Yksityinen kansalainen voi laittaa vaikka nimensä addressiin, sitä järjettömyyttä vastustaakseen. Vielä voit vaikuttaa, kohta maahanmuutto-ongelmat leviävät käsiin, mikäli Thorsin ehdotukset menevät läpi.

Tällä kertaa siis Astrid Thors (RKP) ehdottaa, että maahanmuuttajien koulutukseen pitäisi saada yritykset mukaan. Miksi ihmeessä yrityksien toimintaedellytyksiä pitäisi entisestään vaikeuttaa velvoittamalla ne hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena maahanmuuttajien koulutukseen? Se tulee Astridinkin mukaan olemaan “poliittisen väännön vaikeimpia kohtia”, joten ihan kaikki eivät taida ajatella asiasta Astridin tavoin. Yritykset osallistuvat maahanmuuttajien elämisen ja koulutuksen kustannuksiin jo tälläkin hetkellä maksamalla veroja. Summa ei ole ihan mitätön. Astridin toteamus “Ei kaikki voi olla yhteiskunnan vastuulla” on suorastaan järkyttävä. Ensin Astridin edustama taho eli valtio kerää kansalaisilta ja yrityksiltä verotulot. Sen jälkeen rahat pitäisi käyttää kansalaisten yhteisten etujen mukaisiin asioihin. Näitä ovat mm. koulutus, terveydenhuolto, armeija, poliisi, palokunta, tiestö jne. Rahat eivät kuitenkaan riitä, vaan niitä kylvetään joihinkin vähemmän tärkeisiin kohteisiin jopa niin paljon, että valtio ottaa jatkuvasti lisää velkaa. Tässäkin tilanteessa Astrid haluaa nostaa maahanmuuttajien määrää ja kun esim. yrityksiltä verotetut rahat loppuvat Astrid haluaa velvoittaa yritykset maahanmuuttajien koulutuksesta vastuullisiksi tahoiksi. Kyllä se on valtio, joka vastaa maahanmuutosta, sen määrästä ja laadusta sekä sitä kautta myös kustannuksista. Eivät yritykset, yhdistykset tai yksittäiset kansalaiset.

Astrid Thors jatkaa suorastaan Pahkasikamaisella huumorilausunnolla. Pahkasikahan on mm. Stefan Wallinin suosikkilehtiä ja onko nyt käynyt niin, että ruotsinkielinen kansanpuolue ottaa sen oikein poliittisena ohjenuoranaan? Vinkkinä voin kertoa, että Pahkasika on huumorilehti. Oikeassa elämässä ei ole, varsinkaan valtion johtotehtävissä, tavoittelemisen arvoista nämä Pahkismaiset lausunnot. Astrid:

“Thors on tyytyväinen siihen, että kaikki puolueet ovat tyytymättömiä maahanmuuttajien kotouttamisen tuloksiin. Hän sanoo kokevansa kritiikin “tukevana kannanottona”.”

Eli kaikki puolueet ovat tyytymättömiä maahanmuuton kotouttamisen tuloksiin. Silti Astrid haluaa lisätä maahanmuuttoa. Hän myöskin kokee kritiikin “tukevana kannanottona”. Voi perkele sentään, mitenköhän asia pitäisi ilmaista, että Astrid ymmärtäisi muiden olevan sitä mieltä, että maahanmuuttajien kotouttaminen on mennyt perseelleen? Härkäpäisen typerästi Astrid jatkanee valitsemallaan linjalla hallitsemattoman maahanmuuton lisäämiseksi seurauksista piittaamatta. Kaikki negatiivinenkin palaute koetaan “tukevana kannanottona”. Lisäksi ministeri Wallin yrittää estää asiasta käytävää keskutelua, ettei RKP:n epäonnistunutta politiikkaa arvosteltaisi julkisuudessa. Joskus olisi kuitenkin hyvä myöntää tosiasiat, eli tässä tapauksessa se, että maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunutta maahanmuuttajien määrän ja taustan vuoksi. Sen sijaan Thors hämmentää soppaa edelleen ja pyrkii sotkemaan valtion, jonka toimista hän itse on vastaa ja yritysten vastuun maahanmuuttajien kotouttamisesta. Halutaanko täten kenties saada joku muukin taho syytettäväksi epäonnistuneesta mamujen kotouttamisesta?

“Erityisesti arvosteltiin maahanmuuttajien vaikeuksia työllistyä.”

No tässä sen taas näkee. Pakolaiset ja elintasopakolaiset työllistyvät erittäin huonosti ja tulevat yhteiskunnalle todella kalliiksi. Kuitenkin heidän ottamistaan Suomeen perustellaan juuri sillä, että he tulevat tänne tekemään töitä, joihin meillä ei edes riitä työvoimaa. Suomessa on kyllä työtöntä työvoimaa riittävästi tälläkin hetkellä. Pakolaisstatuksella ei nimittäin paljoakaan huippuosaamista Suomeen saavu. Mahdollisen laman seurauksena työttömyys vain lisääntyy. Lisäksi pitäisi Astridin mielestä tuhlata verorahoja maahanmuuttajien elättämiseen ja kun verorahatkaan eivät riitä velvoitetaan yritykset osallistumaan vielä verojen maksamisenkin jälkeen maahanmuuttajien koulutukseen. Miksi muuten vain maahanmuuttajien? Voitaisiinko yritykset kenties samantien velvoittaa osallistumaan kaikkien työttömien koulutukseen?

“Tukea Thors tarvitsee, kun hän hallituskauden puolenvälin tarkastelussa helmikuussa yrittää puristaa lisää rahaa kotouttamiseen.”

No juurikin näin. Eli lisää rahaa hallitsemattoman ja koko ajan kasvavan maahanmuuton kustannuksiin.

“Kuluvaksi vuodeksi kunnille on budjetoitu 61 miljoonan euron korvaukset.”

No johan palaa rahaa. “Maahanmuutto on rikkaus” tarkoittaakin ilmeisesti sitä, että kunta saa valtionapuja. Tuon 61 miljoonan valtionavun päälle tulee sitten ilmeisesti vielä valtion sekä kuntien omista verotuloistaan maksamat menot. Veroeuroja liikuttelemalla ja ne huonosti sijoittamalla ei kuitenkaan oikeasti rikastuta.

“Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vaati joulukuussa, että turvapaikanhakijoita olisi saatava vähennettyä, koska valtio ei kykene hoitamaan heidän työvoimapalveluitaan.Hakijoiden määrä on kasvanut Ruotsin politiikan kiristämisen takia. Pajunen ehkä tarkoitti, että Suomen pitäisi seurata perässä?”

No näinhän se on. Se, että resursseja Suomesta ei löydy, oma infrastruktuurimme rapautuu ja kansalaiset voivat huonosti ei estä Astridin haaveilua paremmasta huomisesta maahanmuuttajille.

“Jollei työvoimahallintoon saada lisävoimia, on keksittävä muuta: osaamiskartoituksia voisivat tehdä myös kunnat tai yksityiset, Thors kaavailee.
Mutta miten Thors voi edes kuvitella työvoimahallinnon saavan lisävoimia, kun valtion tuottavuusohjelma vaatii karsimaan sitä? “Tuottavuusohjelma on työvoimahallinnossa ollut kovan julkisen keskustelun alainen. Asia ei ole loppuun käsitelty.” “

Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta. Artikkelin lopussa myös keskustelua.

Thors haluaa yritykset mukaan kouluttamaan maahanmuuttajia

12.1.2009 20:08
A A

Pekka Vuoristo

Helsingin Sanomat
Astrid Thors

Maahanmuutosta vastaava ministeri Astrid Thors (r) sanoo, että koulutuksen laajentamiseen pitää saada työnantajat mukaan. Tämä on hänestä  “poliittisen väännön vaikeimpia kohtia”. “Ei kaikki voi olla yhteiskunnan vastuulla.”

Thors on tyytyväinen siihen, että kaikki puolueet ovat tyytymättömiä maahanmuuttajien kotouttamisen tuloksiin. Hän sanoo kokevansa kritiikin “tukevana kannanottona”.

Helsingin Sanomat kertoi puolueiden näkemyksistä maanantaina. Erityisesti arvosteltiin maahanmuuttajien vaikeuksia työllistyä.

Tukea Thors tarvitsee, kun hän hallituskauden puolenvälin tarkastelussa helmikuussa yrittää puristaa lisää rahaa kotouttamiseen.

Tässä vaiheessa on tarkoitus saada rahaa kunnille. Esimerkiksi niiden pakolaisten sijoittamisesta saama korvaus on pysynyt samana 16 vuotta.

Summista Thors ei halua puhua, mutta hän määrittelee, että kuntien kaikkiin valtionosuuksiin verrattuna korotustarve on “indeksikorotuksen virhemarginaalin” suuruinen.

Kuluvaksi vuodeksi kunnille on budjetoitu 61 miljoonan euron korvaukset.

Eduskunta käsittelee paraikaa Thorsin selontekoa, jossa luvataan kotouttamiskoulutusta kaikille maahan vähintään vuodeksi tuleville.

Nykyään sitä saavat vain työvoimatoimistojen asiakkaat. Eduskunnan valiokunnat ovat taputtaneet tälle käsiään – ja vaatineet, että rahasta ei saa jäädä kiinni.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vaati joulukuussa, että turvapaikanhakijoita olisi saatava vähennettyä, koska valtio ei kykene hoitamaan heidän työvoimapalveluitaan.

Hakijoiden määrä on kasvanut Ruotsin politiikan kiristämisen takia. Pajunen ehkä tarkoitti, että Suomen pitäisi seurata perässä?

“En tiedä, seisooko Pajunen bloginsa takana. Ehkä hän myös vähän katuu sitä”, Thors vastaa.

Hän vetoaa siihen, että hakijoiden palauttamisessa linjaa vetävät itsenäiset tuomioistuimet.

Siitä Thors on yhtä mieltä Pajusen kanssa, että maahanmuuttajien työvoimapalveluista olisi saatava jopa puolen vuoden jonot pois.

Jollei työvoimahallintoon saada lisävoimia, on keksittävä muuta: osaamiskartoituksia voisivat tehdä myös kunnat tai yksityiset, Thors kaavailee.

Mutta miten Thors voi edes kuvitella työvoimahallinnon saavan lisävoimia, kun valtion tuottavuusohjelma vaatii karsimaan sitä?

“Tuottavuusohjelma on työvoimahallinnossa ollut kovan julkisen keskustelun alainen. Asia ei ole loppuun käsitelty.”