Hotellissa ja motellissa

Helsinki aikoo majoittaa 330–400 turvapaikanhakijaa keskustahotelleihin parin kolmen kuukauden kuluttua.Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz (sd) pitää keskustaa parhaana sijoituspaikkana turvapaikanhakijoiden kannalta, koska he joutuvat asioimaan paljon ulkomaalaisasioita hoitavien viranomaisten kanssa.”He ovat keskimäärin noin kuukauden vastaanottokeskuksessa”, hän sanoo.Kaupunki aikoo vuokrata vastaanottokeskusten käyttöön entisen Marttahotellin Punavuoresta ja hotelli Fennon Kalliosta. Marttahotelli lopetti toimintansa viime kesänä ja Fenno jatkaa enää pari kolme kuukautta hotellina.

Helsinki siis majoittaa jopa 400 turvapaikanhakijaa keskustahotelleihin. Hotellit olisivat ilmeisesti poistumassa varsinaisesta hotellitoiminnasta, mutta ovat silti valtakunnan kalleimpiin kuuluvilla paikoilla. Näiden vuokraaminen ja kunnossapito ei ole ilmaista puuhaa Helsingin kaupungille. Lisäksi ihmetyttää, miksi näin jalomielistä toimintaa ei harrasteta omia (siis suomalaisia) asunnottomia kohtaan. Mikäli Helsingillä on huonokuntoisempia asuntoloita huonommilla sijainneilla olisi nämä voinut vaikka ottaa maahanmuuttajien käyttöön ja asuttaa asuntoloissa nyt asustelevat suomalaiset veronmaksajat näihin keskustan hotelleihin.

Suomessa on köyhyyttä jo nyt ja köyhyys tullee lisääntymään laman myötä. Ihmisiä irtisanotaan, yrityksiä kaatuu, tulokset pienenevät ja lopulta verokertymä pienenee. Lisäksi valtio ottaa velkaa, jolle maksamme korkokuluja. Oletteko tavanneet ihmisiä, jotka keräilevät roskia ja pulloja henkensä pitimiksi talvipakkasella? Minä olen ja se säälittää. Suorastaan vituttaa katsella keskustahotellien muuttamista pakolaiskeskuksiksi, varsinkin kun sekään ei tule riittämään. Elintasosiirtolaisia virtaa maahamme jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla ja maahanmuuttolakeja ollaan entisestäänkin löysentämässä. Vaikka velkaa otammekin, on RKP sitä mieltä, että maahanmuuton tukemiseen on saatava lisää rahaa! Mistä sekin revitään? Velaksi elätetään maahanmuuttavat siirtolaiset ja vähät välitetään oman kansamme hyvinvoinnista. Kertakaikkiaan sietämätöntä asioiden hoitoa. Toivonkin, että RKP hukkuu omaan keitokseensa ja katoaa poliittiselta kartalta lopullisesti viimeistään seuraavissa eduskuntavaaleissa. Puolue on edesvastuuttomuuden ja omanedun häikäilettömän ajamisen huipentuma.

Näiden hotellien läheisyydestä löytyy mm. pari ruokajonoa suomalaisille. Maahantulijoiden tuskin tarvitsee vaivautua näihin jonoihin. Eiköhän hotelliin saada etninen keittiö palveluineen. Eihän hotellihuoneissa voi kokata.

Maahantulevia turvapaikanhakijoita pitäisi sijoittaa ensisijaisesti muualle kuin pääkaupunkiseudulle, jossa kärsitään muutenkin ahtaudesta ja asuntopulasta. Suomesta löytyy tyhjeneviä kuntia, joihin maahantulijoita olisi parempi asuttaa. Näin välttäisimme myös pääkaupunkiseudun kaupunginosien ghettoutumista. Myös Keskustapuolueen luulisi olevan turvapaikanhakijoiden hajasijoittamisen kannalla. Näin pidettäisiin koko Suomi asutumpana. Voipi vaan olla, ettei kiinnostakaan esim. afrikkalaisten “pakolaisten” majoittaminen omille kylille. Asianhan voi jättää pääkaupunkiseudun huoleksi. RKP ajaa aktiivisesti maahanmuuton kasvattamista ns. kolmansista maista. Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon ruotsinkieliset kunnat ja Ahvenanmaa näitä pakolaisia ottavat vastaan ja asuttavat.

Mihinhän tämä muiden kansojen arvostaminen päättäjiemme keskuudessa vielä loppujen lopuksi tuleekaan huipentumaan?

No toiset ne joutuvat tyytymään “vain” motelllimajoitukseen.  Haluan kuitenkin muistuttaa, että Suomessa ei ole kenenkään pakko olla. Nämäkin “pakolaiset” voivat lähteä pois jos ahdistaa. Melkeinpä luulisi, ettei heillä olekaan kotimaassaan asiat niin huonosti, että pitäisi hakea turvapaikkaa…

Syrjäseutu ahdistaa turvapaikanhakijoita (YLE)

Salon Suomusjärvellä sijaitsevassa entisessä Syvälammen motellissa asuu tällä hetkellä 50 turvapaikanhakijaa. He eivät ole tyytyväisiä.Turvapaikanhakijat tuotiin tilapäismajoitukseen Helsingin alueelta, jossa he saivat päivisin liikkua vapaasti kaupungilla. Erityisesti mielipahaa aiheuttaa ruoka. Somalialaisille perinneruokien valmistus on tärkeää. He kaipaavat takaisin Helsingin vastaanottokeskuksiin, jossa heillä oli mahdollisuus ostaa ruokatarvikkeita kaupungilta ja valmistaa ruokansa itse.

- Olemme eristyksissä kaupungeista ja ostospaikoista. Jos haluamme ostaa jotakin, meidän pitää matkustaa 20 kilometriä, eikä täällä ole säännöllisiä kulkuyhteyksiä, kertoo Abdulgadir Hassan.Tilapäisten vastaanottokeskusten ongelmana on myös palveluiden järjestäminen. Syvälammella esimerkiksi terveyspalvelut on hoidettu siten, että paikalla käy hoitaja. Keskuksessa on myös koko ajan paikalla ohjaajia. Asukkaat itse ovat kuitenkin palveluja enemmän huolissaan tekemisen puutteesta.

- Meillä ei ole huoneissamme televisioita tai muuta viihdettä, eikä paikkoja joihin mennä. Emme saa päättää mistään itse, sanoo Abdi Mohamed Abdi.Vapaa-ajan ongelmiin on luvassa helpotusta ensi viikolla. Halukkaat pääsevät pelaamaan jalkapalloa tai salibandya Suomusjärven koulun salissa.

Yksityiskiinteistöt ovat kortilla

Tilapäisiä vastaanottokeskuksia ja lasten ryhmäkoteja on Syvälammen lisäksi avattu ainakin Espoon, Kotkan ja Närpiön alueille. Usein keskukset perustetaan yksityisiin tiloihin tai majoitusliikkeisiin. Ongelmia aiheuttavat muun muassa terveys- ja koulupalvelujen saatavuus.Tiloja tarvitaan lisää, sillä Suomen vastaanottokeskuksissa on tilaa 2 500 ihmiselle kun Suomessa on turvapaikanhakijoita lähes 3 500. Kiinteistöjä etsineen konsultin mukaan vaikeudet eivät lopu sopivien tilojen löytymiseen.

- Usein jo siinä vaiheessa kun tutkimme sopivaa kiinteistöä leviää huhu vastaanottokeskuksen tulosta paikkakunnalle. Siitä alkaa sellainen rumba ja vastustus, että neuvottelut tiloista kaatuvat siihen, kertoo Matti Jäntti Hehku Consulting Oy:stä.
Pakolaismäärän odotetaan kasvavan

Viime vuonna Suomeen tuli neljä tuhatta turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 500. Tänä vuonna määrä saattaa nousta jopa kuuteen tuhanteen. Eniten hakijoita tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Helsingin vastaanottokeskuksen johtajan Leena Markkasen mukaan turvapaikanhakijoiden lisääntymiseen vaikuttaa osin Ruotsin tiukentunut turvapaikkapolitiikka.

Vastaanottokeskusten ruuhkautumiseen vaikuttaa myös se, että Suomesta on muutaman vuoden sisällä lopetettu useita keskuksia, viimeksi viime vuonna Perniössä ja vuotta aiemmin Tampereella.